Mä oon alkanut kirjoittaa taas runoja. Ne oli mun pakokeino silloin kun kaikki tuntui kaatuvan päälle, silloin kun en saanut aikaiseksi mitään muuta kuin itkua. Kun tuntui että mulla ei ollut jäljellä enää ketään. Nyt mulla on kaikki. Mä olen onnellinen, ja siitä mä haluan kirjoittaa. Mulla on tärkeitä ihmisiä joita mä rakastan yli kaiken, mulla on monta syliä johon paeta jos elämä potkii. Mä olen oppinut näkemään kaiken sen kauneuden ja rakkauden mitä mun ympärillä on koko ajan.
Viime yö oli ensimmäinen yö pitkään aikaan kun mä nukahdin heti, ensimmäinen yö kun mä nukuin heräämättä kertaakaan, aamuun asti. Mun viime kesä meni kotona olemiseen, mä oli vieläkin niin rikki että mä en osannut suunnitella mitään, enkä edes halunnut. Mutta mun ensi kesä on täynnä suunnitelmia rakkaiden ihmisten kanssa, suunnitelmia jotka saa mut hymyilemään. Mä en jaksa stressata tai ahdistua, mä meen eteenpäin päivä kerrallaan.
Musta tuntuu että nyt on se hetki mun elämässä, kun mä vedän syvään henkeä ja otan ison askeleen eteenpäin, kohti sitä tulevaisuutta mistä mä haaveilen.
Tosi kivoi kuvii sul tääl :) mun mielest on myös tosi kiva, ku kirjottelet nii monipuolisesti, sait yhen vakituisen lukijan lisää :)
VastaaPoistahttp://jimeysmirrors.blogspot.fi/
ihanaa, kiitos paljon :)
PoistaMoikka! Pidän blogistasi suuresti, joten sinua odottaa haaste blogissani! :)
VastaaPoistahttp://tuhatsanaajayksikuva.blogspot.fi/2013/04/11-11-11-11.html
oi kiitos ! heitän haasteen seuraavaan postaukseen :)
PoistaOnpa kaunis tuo ensimmäinen kuva. Munkin ajatusten purkamiskeinona on kirjottaminen ja runot :)
VastaaPoistaminttusblog.blogspot.fi
kiitoskiitos :) tykkään itekki, makrokuvailua. Mahtavaa, pitää käydä kattomassa sun blogi ! :)
Poista