Portaat viettää alas rantaan, ja niitä pystyy mennä kolme askelmaa kerralla kun juoksee. Neljän seinän sisään mahtuu paljon ääntä, ulos vielä enemmän, puiselle terassille oven ulkopuolelle. Monta pikkuista, enemmän aikuisia. Paljon naurua ja tekemistä, leikkiä ja elämää suurempia keskusteluita. Elämä tuntuu hyvältä.
Kun kylpyhuoneen oven avaa, vastaan tulee kuuma ilma. Balleriinat jalkaan ja juosten portaat alas, laituria pitkin viileään veteen. Pohjaan ei uskalla koskea, se on niljainen ja täynnä kaisloja. Mutta vesi on vilpoista ja virkistää, pikkupojat leikkivät laiturin vieressä.
Grillistä nousee kuumaa ilmaa ja ruoan tuoksua, vesi herahtaa kielelle. Syntymäpäiväkakku valmistuu tarkoissa käsissä, mansikat halkeavat ja menevät osiin, kakun väliin ja päälle. Illalla kuohuviini kuplii kielellä ja maistuu hedelmäiselle. Ulkona ei kuulu kuin kesäyön ääniä, ja puhelimen värinä kun odottamani viesti tulee. Se nostaa hymyn huulille.
Mökkielämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti