perjantai 8. kesäkuuta 2012

You are my light in the dark, you are beating in my heart .

Vesi on kylmää. Mä istun hyppytornin ylimmällä tasolla, täällä tuulee. R ja M kalastaa. Tätä mä rakastan. Voisin istua täällä ikuisuuksia, kirjoittaa ja lukea. Kuunnella musiikkia ja miettiä.

Kun me tultiin tänne, me nähtiin joutsenia. Ne oli ihan tien vieressä. Oon varma, että isosisko on täällä mun mukana. Tai ainakin se sano mulle jotain, kun mä näin ne joutsenet. Ehkä se sano vaan, että pidä hauskaa, mä katson sun perään. En tiedä, mä en aina ymmärrä sen kieltä.

Illalla mennään saunaan. Ja uimaan, kylmään veteen. Ja nauretaan, syödään hyvää ruokaa, jutellaan. Ja huomenna mä taas kiipeän tänne, ja luen. Ja kuuntelen musiikkia, ja mietin.

Mulla on ikävä isosiskoa. Niin ikävä, että itku ei enää riitä. Tulee tukehduttava, ahdistava ja kuristava ikävä. Ei itkuinen ikävä. Silloin mä yritän saada kyyneleet tulemaan, yritän niin että se sattuu. Jos ne helpottaisi. Mutta ne ei tule, ja mä yritän unohtaa, vaikka en haluaisikaan. Se vie ahdistuksen pois.

Mulla on niin ikävä.

4 kommenttia: