maanantai 2. heinäkuuta 2012

Olen minä sua kattellut niin, kirkkotietä kun astellut oot yksinäs, allapäin.

.. sinut sulkenut siunauksiin, jotta luojamme varjelis sun elämäs, etteenpäin.

Äh, mä en halua lähtee täältä riparilta ! Ekoina iltoina oli sellanen fiilis, että kyllä tää nyt menee mutta kotona ois parempi. Nyt kotona ei tosiaankaan ois parempi !

Oon mä tuntenut nää ihmiset jo kauan, mutta näistä kaikista on tullu esiin uusia puolia, ne joita ennen luulin tylsiks tai ärsyttäviks, on nyt hirveen mukavia. Oon oppinu arvostaan kaikkia ihan eri lailla.

Oon tutustunu paremmin mun ryhmän isoseen ja se on hirveen mukava, toivottavasti ollaan tekemisissä leirin jälkeenki! Mun huoneessa olevista tytöistä on löytyny ihan uusia puolia, suurimmaks osaks mukavia. Ja mikä parasta, täällä mä tunnen kuuluvani porukkaan enemmän ku koskaan. Aikasemmin mä en koskaan oo ees tajunnu olevani vähän ulkopuolinen, sellanen vähän erakkoluonne. Mutta täällä musta on tullu osa joukkoa :)

En haluu lähtee vielä, kaikki on kesken ja ihmisiä tulee ikävä ! 💟

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti