maanantai 22. lokakuuta 2012

Now it all seems so real, there's nothing left to fear

Tänä aamuna kuura rapisee askelten alla. Sormenpäitä paleltaa, ja talvi tuoksuu jo ilmassa. Siinä tuoksussa on jäisiä pihlajanmarjoja ja kuuraista nurmea, kohmeista maata ja sumua, pakkasta. Linja-autossa mä katson ikkunasta ja ihailen jäistä peltoa, harmaata latoa ja paksua vaaleaa sumua joka leijuu sen kaiken päällä. Samalla mietin, että tässä on pala kauneinta Suomea, mitä mä olen koskaan nähnyt.

Upeaa, ja melkein henkeäsalpaavan kaunista. Joko pian tulee lunta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti