torstai 1. elokuuta 2013

Run deep, run wild

Uusia kokemuksia. Kasvoinkin ehkä jotenkin. Oli mukavaa ja hauskaa, nautin koko siitä kahdesta viikosta, koko ajasta jonka vietin Maltan auringon alla. Mä halusin vapautta, ja mä sain vapautta. Irtautua tästä elämästä ja elää hetken uutta, eri elämää. Silti se tunne, kun lentokone nousi kentältä ja suuntasi kohti kotia, oli lähinnä helpotusta, ei niinkään pettymystä. Mussa elää vieläkin se koti-ihminen, joka mä olen aina ollut.

Oma sänky, suomen viileä kesä varpaissa kun avoimesta ikkunasta vetää. Se tunne kun voin kiskoa paksun peiton päälle ilman tuskanhikeä ja kuumuuskuolemaa. Kun janon yllättäessä voin vaan astella tuttua lautalattiaa pitkin keittiöön ja laskea kirkkaaseen lasiin hanavettä. Leipomisen tuoksu johon aamulla herään, kotoisan kuuloisia kolahduksia keittiössä, ja risupiirakkaa aamupalaksi.

Kaikki on tuttua ja turvallista.

Koti.



2 kommenttia:

  1. tiän niin ton tunteen. tulin viikko sitten takaisin kotosuomeen ja se tunne kun saa juoda hanavettä! pakko nyt juoda, haha!

    ps. upeet kynnet

    VastaaPoista
  2. joo, suomi on muutenkin jotain ihanaa, osaa taas arvostaa kun on ollu hetken jossain muualla ! aina on kiva lähteee reissuun, mut aina on ihana tulla takaskin. ja kiitos kovin, oon itekin vähän ylpee näistä, kun oon onnistunu kasvattaan ehjinä ja tasasina.. :)

    VastaaPoista